Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmat

Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmissa on maamme arvokkaimmat ja kansainvälisesti merkittävimmät vanhojen mestareiden maalaukset. Museon kokoelmat ovat syntyneet pääasiassa lahjoituskokoelmista.

Vanhimman lahjoituksen Suomen Taideyhdistys sai Suomen suuriruhtinaalta Aleksanteri II:lta vuonna 1851, jolloin suuriruhtinas lahjoitti poikansa nimissä vapaaherra Otto Wilhelm Klinckowströmin (1778-1850) keräämän kokoelman. Museon peruskokoelmiin kuuluu nykyään noin kaksikymmentä vanhaa ulkomaista taidetta sisältävää kokoelmaa, joista tuorein on osa Valtion taidemuseolle vuonna 2001 lahjoitetusta Ester ja Jalo Sihtolan kokoelmasta.

Provenienssitutkimus

Maalaukset

Sinebrychoffin taidemuseon maalauskokoelmat luovat katsauksen vanhempaan eurooppalaiseen taiteeseen 1300-luvulta 1800-luvun alkuun. Kokoelma, joka sisältää englantilaista, espanjalaista, hollantilaista, flaamilaista, italialaista ja ranskalaista maalaustaidetta, on karttunut lahjoituksin.

Ruotsalaiset muotokuvat ja miniatyyrikokoelma

Sinebrychoffin taidemuseon erikoiskokoelmiin kuuluu pitkälti toistasataa maalausta käsittävä vanhemman ruotsalaisen muotokuvataiteen kokoelma. Se painottuu 1600- ja 1700-lukujen taiteeseen ja avaa näkökulman aikakauteen, jolloin Suomi oli osa Ruotsia. Maalauskokoelmaa on kartutettu yli sadan vuoden ajan ostoin ja lahjoituksin.

Paul Sinebrychoff keräsi noin 400 teoksen miniatyyrikokoelman 1899-1910. Se on yksi Pohjoismaiden suurimpia kokoelmia ja antaa kattavan katsauksen ruotsalaisen miniatyyritaiteen kehityksestä. Kokoelmassa on myös esimerkkejä muiden maiden miniatyyritaiteesta.

Grafiikka- ja piirustuskokoelma ja ikonit

Vuonna 1900 luotiin museon vanhan grafiikan kokoelma kertaostolla, kun Collanin kokoelma ostettiin Antellin valtuuskunnan varoilla. Vanhan ulkomaisen grafiikan kokoelman muodostavat Collanin kokoelma ja vuonna 1919 testamenttilahjoituksena saatu Ramsayn kokoelma. Yhdessä ne käsittävät noin 2500 lehteä.

Vanhaa ulkomaista piirustustaidetta kokoelmissa on Nils Georgiin piirustusten lisäksi vain muutamia lehtiä. Kokoelmaa ei ole pyritty kartuttamaan.

Sinebrychoffin taidemuseon ikonikokoelmaan kuuluu bysanttilaisia, kreetalaisia, venäläisiä ja karjalaisia ikoneja myöhäiskeskiajalta 1800-luvulle. Kokoelma perustuu hankintoihin, lahjoituksiin ja deponointeihin. Deponointi tarkoittaa, että taideteoksen omistaja antaa teoksen museolle säilytettäväksi ja esille pantavaksi.

Hopeat

Paul ja Fanny Sinebrychoffin hopeakokoelmassa on 29 esinettä, jotka ovat pääosin Fanny Sinebrychoffin keräämiä. Kokoelma on valaiseva läpileikkaus pohjoismaisesta kultasepäntyöstä noin sadan vuoden ajalta (1660-1760). Siihen kuuluu sekä pohjoismaisissa metropoleissa kuten Kööpenhaminassa, Tukholmassa ja Kristianiassa valmistettuja esineitä että maaseutukaupunkien kultaseppien töitä. Osa kokoelmasta on esillä museon toisessa kerroksessa.

Muu esineistö

Huonekalut

Sinebrychoffit olivat kiinnostuneita myös antiikkihuonekalujen keräilystä. Empiresalin arvokas kalusto hankittiin todennäköisesti jo Paulin isän, Paul vanhemman aikana noin 1850-luvulla. Perimätiedon mukaan kalusto ostettiin keisarillisesta hovista, Ropshan linnasta Venäjältä.

Kustavilaisen salongin huonekalut ovat 1700- ja 1800-luvuilta. Hienoin huonekalu on mahonkinen sylinterilipasto, joka on ruotsalaisen puusepän Gustaf Adolph Ditzingerin (1760-1800) mestarityö. Hän rakensi lipaston 1787-1788. Se kuului alun perin Kustaa III:n sisarelle, Sofia Albertinalle.

Työ- ja ruokasalin kabinettikaapit ajoittuvat noin 1600-luvulle. Ruokasalin uusbarokkisen ruokailuryhmän Paul Sinebrychoff osti 1904 Tukholmasta, ja siihen kuuluu pöytä ja 18 tuolia.

Lasiesineet

Sinebrychoffien lahjoituskokoelmaan kuului kymmenen lasiesinettä ja lasisten valaisinten osia. Kokoelma sisältää pikareita, juomalaseja ja pokaaleja lähinnä 1700- ja 1800-luvuilta ja ne ovat keskieurooppalaista tuotantoa. Kokoelman hienoin lasiesine on fasettihiottu juomalasi, ns. zwischengoldglas. Siinä on kaksi sisäkkäin menevää osaa, joiden välissä on kulta- ja hopeamaalausta. Kuva-aiheena on metsästyskohtaus. Juomalasi on peräisin 1700-luvulta Sleesiasta.

Veistokset

Sinebrychoffit keräsivät vain muutaman pienikokoisen pronssisen pöytäveistoksen. Museon kokoelmiin veistokset ovat tulleet muiden kokoelmien ja lahjoitusten mukana.

Museon hienoimpia veistoksia ovat tukholmalaisen Johan Tobias Sergelin (1740-1814) kaksi teosta, Fauni sekä Eros ja Psykhe. Suomen Taideyhdistys osti Faunin taidekauppias M. Couvreuriltä Pariisista 1874 ja Eros ja Psykhe ostettiin C.A. Armfeltin kuolinpesästä lokakuussa 1930, valtion tähän tarkoitukseen myöntämin arpajaisvaroin.